Nälkä, mikä ihana tekosyy

Meidän keittiössä valmistui tänään pasta carbonaraa, tai ainakin todella hyvä yritys jotain sinne päin. Etsiskelin ohjetta netistä ja monenlaista variaatiota tästä klassikosta pyörikin verkon syövereissä. Useampaa reseptia pyöriteltyäni päädyin tekemään Uneliaan kokin ohjeen mukaisesti.

V tykkäsi kovasti, tai ainakin hyvin esitti osansa. Omasta mielestäni todella tuhtia sapuskaa ja en jaksanut syödä todellakan kaikkea mitä lautaselle olin ottanut. Jälkkäriksi maisteltiin sitten kaupan pakastealtaasta bongattua smoothie mix:ä.

Eli pakkauksen sisältä löytyi kolme pussillista valmista hedelmäsekoitusta, myös erillinen pussi minttua ja inkivääriä, mutta raukkana en uskaltanut alkaa niitä sekoittelemaan juomaan. Hedelmien sekaan heitettiin 1,5 dl omenamehua ja lopputulos oli paksuhko hedelmäjuoma. Väri ei kyllä ihan vastannut pakkauksen lupauksia. Samanlainen mutta marjasekoitus odottelisi vielä testaajaansa pakkasen puolella.

Ruuanvalmistuksen lomassa valmistettiin myös tällaisia, mitä lie härpäkkeitä. Tuollaisen yhden sydämen virkkaa kyllä melko nopeasti vaikka telkkaria katsellessa. Tonen puolikas valmistuikin top chefiä seuraillessa.

Ajatukset on myös sunnattu meillä kohti kevättä. Mielessäni pyörähti josko ilmoittaisin koiran pääsiäisen aikoihin näyttelyyn. Haettaisiin meidän likalle sieltä se virallinen tulos. Itse en näyttelyistä kovinkaan perusta, mutta olisi kiva jos saisi sen H:n koiralle napattua. Jos vaikka pääsisimme jokupäivä agilityssa lähelle valioitumista (in my dreams vaan), niin tartteisi olla tuollainen näyttelytulos jotta valionarvo voidaan koiralle myöntää. Mutta saa nähdä josko saan aikaiseksi. Jossain vaiheessa se näyttelyyn vieminen taitaa kuitenkin olla edessä.

-h