Viikonloppu

Viikonlppu vierähti jälleen nopeasti ohitse. Aika tuntuu kulkevan aina ihan todella nopeasti kun ollaan kotona käymässä. Varmaan johtuu siitä, että kokoaika on jotain tekemistä ja menemistä.

Perjantaisen ajomatkan jälkeen kurvattiin V:n pihaan moikkaamaan tämän vanhempia ja oikomaan koipia. Aada pääsi myös nauttimaan ison pihan tarjoamasta edusta, eli vapaana juoksentelusta. Lenkkeillessämme kun emme ole nyt uskaltaneet pitää sitä juoksujen takia irti lenkillä, vaikka yleensä jonkun pätkän neiti saa juoksennella vapaana. Koiruus otti tietysti olin irti elämästä ja kirmasi lumihangissa pitkin pihaa innoissaan. Lyhyen vierailun jälkeen pakottauduimme takaisin autoon ja ajelimme vanhempieni luokse. Pääsimme nauttimaan valmiista pöydästä ja herkkupitsoista nams!

Äiti oli saanut itselleen ihanan askartelukirjan Kaarnasydän ja sammalkranssi. Istuinkin sitten koko perjantai illan tutustuen niihin ihaniin askarteluohjeisiin joita kirjassa oli sivutolkulla ja muutama meni sieltä jo heti toteutettavien listalle.

Kirja meni myös omalle hankintalistalle heti kättelyssä. Eihän tällaista ihanuutta voi vain tyytyä silloin tällöin lainailemaan! Vaikkakin kirja lähtikin meille hoitoon seuraavaan vierailukertaan asti.

Lauantaina meidän äidillä oli vapaapäivä ja käytettiin se harjoitusleivonnaisten tekoon. Meinattiin pitää pikkusiskolleni valmistujaisjuhlat parin viikon päästä ja olihan erinäisiä ohjeita kokeiltava ennen itse päiviä. valitettavasti ei tullut napsittua kuvia luomuksista. Päivä vierähti keittiössä yllättävän nopeasti ja illan suussa menimme vielä käymään V:n vanhempien luona uudemman kerran. Tarkoitusoli myös keretä näkemään heidän tuttunsa uutukaista koiranpentua, mutta koira oli jo kerennyt lähteä meidän saapuessa paikalle.

Kotiuduttuamme V:n vanhemmilta minun porukoitteni tykö aloinkin sitten väsäillä yllä mainitsemani kirjan ohjeiden mukaan virkattua sydäntä jostain äidiltä löytyneistä jämälangoista.

Kuva vaiheessa olevasta projektista ja valmiista koevedoksesta, joka mielestäni onnistui varsin hyvin. Viimeistelin myös muutamat jämälankakukat joista en tajunnut ottaa kuvaa. Vielä olisi muutamia kukkia toimitettavana, joten eiköhän senkin kerkeä. Lisäksi pääsimme saunaan. Asunnossamme on selvä puutos tämän löylyhuoneen puuttumisen johdosta, joten on ihana kotonä käydessä päästä rentoutumaan löylyyn. Oma sauna kuitenkin voittaa aina kolkohkot yhteissaunat. Odotan jo maan sulamista, niin sitten pääsee V:n vanhempien ulkosaunaan jossa on puukiuas. Itse pidän puun tuottamasta lämmöstä enemmän kuin sähkösaunan ja löylytkin tuntuvat siellä miellyttävämmiltä minusta. Tämä onkin yksi seikka mistä tulevassa kodissamme ei keskustella, nimittäin saunan tulee olla puulämmitteinen.

Aloittelin myös lukemaan Tulen ja jään laulu kirjasarjan ensimmäistä osaa, josta on tehty samanniminen tv-sarjakin, Valtaistuinpeliä. Tykkään kyllä tosi paljon.

Sunnuntaina kävimme vielä minun isovanhempieni luona ja näimme kummityttöämme. Vanhempieni uroskoira oli ollu koko viikonlopun isovanhempieni seurana meidän koiramme juoksujen vuoksi ja russeleille tyypilliseen tapaan herra osasi näyttää närkästynyttä naamaa meidän äidille ja ilme vasta närkästyneeksi muuttuikin kun ei sunnuntainakaan päässyt kotiin. Meidän koira Aada oli myös viikonlopun aivan ihmeissään kun leikkikaveria ei sitten ollutkaan vaikka sen luokse matkattiin.

Sunnuntaina oli myös tarkoitus lähteä kotiin mutta radiossa oli manailtu niin paljon huonoa ajokeliä, että päätimme jäädä vielä yhdeksi yöksi. Onneksi kummallakin oli tiedossa iltavuoro seuraavana päivänä. Muutoin koko homma ei olisi ollut edes mahdollinen. Maanantai aamuna saimme sitten onneksi nauttia hyvästä ajokelistä koko matkan ajan. Maanantaille siirtyneen lähdön vuoksi menetimme laskiaispullakahvit ystäviemme luona, mutta elämä on täynnä kompromisseja.

Nyt ollaan sitten täysin arkeen palattu, eli pyykinpesukone ja astianpesukone pitävät omaa ruljanssiaan taustalla tätä kirjoittaessa.

-h