Long time, no see

... vai miten se nyt meneekään. Jokatapauksessa pieni hetki on kerennyt vierähtää siitä kun viimeksi tuli tänne kirjoiteltua. Voin kertoa että johtuu vaan siitä että on ollut tässä kaikenlaista haipakkaa ja niinä harvoina vapaahetkinä ei ole tehnyt mieli näpytellä tietokonetta, vaan olen viettänyt ne mieluummin koiran ja poikaystävän kanssa.

Viime viikko vierähti sitten siellä harjoittelussa. Keskiviikkona oltiin koiranpentuja katsomassa ja myös yksiä agitreenejä päästiin seuraamaan. Oli hyvän näköistä meininkiä kun "hieman" meitä kokeneemmat treenasi. Perjantaina tulikin sitten kaverit kyläilemään ja koko viikonlopun viettivät täällä Helsingissä. Vaihtelevalla kokoonpanolla tuli valloitettua ravintola, pari baaria ja kukas se olikaan se singstarin kruunaamaton mestari? Oivoi. Hauskaa oli ja sunnuntaina päätä jomotti, varmaankin ihan vaan sitä musiikista joka baarissa jumputteli?

Lauantaina kuitenkin ennen jumputusta ja muuta epäterveellistä elämää oltiin runsaasti ulkosalla. Pyörähdettiin koiran kanssa match shows:ssa, eli tuttavallisemmin mätsärissä. Pärjättiin ihan mukavasti, kun Aada oli isojen koirien sinisten 4. Ulkona olisi ollut lämmin, mutta tuuli oli jotain lähelle jäämyrkyä, joten luita ja ytimiä myöten oltiin aivan jääkalikkana kun päästiin sisälle takaisin.

Tarkkasilmäiset koiraharrastuksiin mahdollisesti perehtyneemmät nappaavat kuvasta meidän hienon näyttelyhihnan. Jep. Tää kertoo juurikin hyvin siitä kuinka meillä ei todellakaan olla paneuduttu näihin näyttelyjuttuihin eikä meillä harrasteta sitä. Kehään ihan rohkeasti vaan Toko-hihnan kanssa. Tärkeämpää kun kuitenkin nähdä tuo hieno vaaleanpunainen ruusuke ja pokaali. Heh.

Viimeisessä kuvassa on se jokin, jonka kaikki koirien omistajat tietävät, eli tuo katse! Se on vaan sellainen mihin yksikään mies ei ole kyennyt, ei edes tuo V. Tähän mennessä elämää kukaan ei ole saanut aikaan tuota noin rakkauden täyttämää, palvovaa katsetta kuin koira. Onko muita jotka on lumoutuneet koiran katseesta?

Tää päivä aukes silmien eessä vapaapäivänä, noin niinko työn osalta. Pari kouluhommaa ois täs tehtävänä, mutta saa nähdä saanko aikaiseksi. Oon hieman laiskalla tuulella nääs. Huomenna koko päivä koulun penkillä istumista, oi ja voi miten tuun jaksamaan? Oon jo niin tottunut tuohon työn tekoon että koulun penkki alkaa jo valmiiksi painaa pakaraa. Myöskin sen puoleen oli hyvä että tänän oli tuota vapaata niin sai nuo univelat nukuttua suurinpiirtein pois. Viikonloppuna vedettiin ehkä hieman vähillä yöunilla.

Nyt laittamaan sitten kamoja valmiiksi omia agitreenejä varten. Mukavaa viikonalkua

-h